Veronika Lindberg: ”Ala vain tehdä ja kokeilla!”
”On varmaan ok, jos neulon?” Veronika ”Kika” Lindberg (@kutovakika) kysyy istuutuessaan kahvilan pöytään. Vastaus on tietenkin kyllä: puolivuotiaan vauvan äidille, joka parhaillaan viimeistelee toista neulekirjaansa, on enemmän kuin sallittua hyödyntää kaikki mahdolliset neulomishetket. Kikalla on kesken punavalkoraidallinen paita, johon hän neuloo elämänsä ensimmäisiä röyhelöhihoja. Ne on jo kertaalleen purettu, mutta onneksi on some, jossa saa seuraajilta apua.
Seuraajia Kikalla, 36, riittääkin. Hänen Kutovakika -Youtube-kanavallaan on 350 000 tilaajaa ja Instagram-tilillään 213 000 seuraajaa. Se tekee Kikasta yhden tämän hetken tunnetuimmista suomalaisista neulesuunnittelijoista. Hänen moderneja neuleitaan ja elämänmakuisia videoitaan fanittavat sitä paitsi muutkin kuin neulojat – moni löysi hänet viraalihitiksi nousseen videon ansiosta, jolla Kika neuloi itselleen hääpuvun kuudessa viikossa.
Mutta vaikka neulominen on aina ollut olennainen osa Kikan elämää, alun perin hän kuvitteli esiintyvänsä varsin toisenlaisilla areenoilla.
”Urani ei pitänyt mennä näin, mutta samaan aikaan tuntuu, että kaikki meni juuri niin kuin pitikin”, Kika sanoo.
Luovia valintoja
Kika kasvoi suomenruotsalaisessa perheessä Helsingin Kruununhaassa. Neulomisinnostus tarttui isoäidiltä – Kika arvelee oppineensa neulomaan 5–6-vuotiaana – kun taas äiti oli esteetikko, jolta periytyi rakkaus väreihin, vaatteisiin ja kaikkeen kauniiseen.
”Luovuus on aina ollut minulle tärkeää, ja ennen muuta kaikenlaiset projektit. Projekti on toinen nimeni!”
Käsitöiden lisäksi tärkeä itseilmaisun väline oli tanssi. Teini-ikäinen Kika haaveili esiintyvänsä musikaaleissa, ja lukion jälkeen hän pääsi Teatterikorkeakouluun opiskelemaan tanssijaksi ja koreografiksi. Pian valmistumisen jälkeen iski kuitenkin ammatillinen kriisi.
”Olin 28-vuotias ja aloin miettiä, onko tanssijuus yhä unelmani. Se ura ei enää kutsunut luokseen. Ja olen sellainen ihminen, joka haluaa, että elämä on hauskaa.”
Kika asui tuolloin Lontoossa ja työskenteli vaatekaupassa. Samoihin aikoihin hän perusti Instagram-tilin ja Youtube-kanavan, jotka keskittyivät luovaan valokuvaukseen ja elämäntyyliin ja menestyivät hyvin.
Korona-aikana Kika palasi Suomeen. Kolmisen vuotta sitten hänellä oli meneillään kova neulomisinnostus, ja hän päätti tehdä Youtube-videon kaikista neulomistaan neuleista. Se nousi pikku hiljaa yhä suositummaksi. Olisiko tässä jotain, Kika mietti. Seuraavaksi hän teki ilmaisen paitaohjeen ja siihen videotutoriaalin. Pian Kikalle tarjottiin sopimusta ensimmäisestä neulekirjasta.
”Nyt muutos kohti neulomista tuntuu itsestäänselvältä, vaikka ei se sitä silloin ollut. Henkilöbrändille se oli sekä uhka että mahdollisuus.”
Tarinoita rakentamassa
Tanssiopinnotkaan eivät lopulta menneet hukkaan, sillä niitä on voinut hyödyntää nykyisessäkin työssä. Koulu opetti esimerkiksi ymmärtämään luovan ammatin paineita. Työkalupakkiin tarttui myös tarinankerronnan ja dramaturgian tajua. Kun Kika esimerkiksi editoi häämekkoprojektinsa videota, hän rakensi kuuden viikon materiaalista klassisen draaman kaaren alkuineen, keskikohtineen ja huipennuksineen.
Niin, SE häämekkovideo – se olikin yksi merkittävä etappi. Kaikki alkoi elokuussa 2022, kun Kika puolisoineen oli muuttamassa nykyiseen kotiinsa, vanhaan omakotitaloon Vantaalle. Muutama viikko ennen muuttoa he alkoivat suunnitella tupaantuliaisia ja saivat idean mennä samalla naimisiin, spontaaneja heittäytyjiä kun ovat.
”Pian äitini tai siskoni kysyi, aionko neuloa oman häämekkoni. Ensireaktioni oli, että en millään ehdi. Mutta kun mieluisaa hääpukua ei tuntunut löytyvän valmiina, aloin miettiä, että jos sittenkin…”
Kika tilasi kolme kiloa valkoista silkkilankaa. Aikaa oli kuusi viikkoa. Hän neuloi kaikki vapaahetket, keksi ohjetta päästään ja kuvasi etenemistään somessa. Lopputuloksena oli huikea, pitsiä ja erilaisia neulepintoja yhdistänyt pitkä hääpuku sekä yli 5,8 miljoonaa katselua kerännyt video, joka johti muun muassa juttuun New York Timesissa ja haastatteluun Good Morning America -ohjelmassa.
Muotia laajalla skaalalla
Kikan kiinnostus neulomiseen on aina lähtenyt tyylistä. Häntä kiinnostaa muoti laajalla skaalalla: eivät ainoastaan catwalkit vaan myös katutyylit tai vintagekauppojen kreisit käsinneulotut paidat. Vaikka Kika seuraa trendejä ja inspiroituu niistä, hän ei lähtisi neulomaan tietynlaista vaatetta vain siksi, että se on suosittu. Jos hän on joskus moista yrittänytkin, lopputulos ei ole toiminut. Neulomisen täytyy kummuta autenttisuudesta: siitä, että itsellä on vahva idea ja visio.
Niin kuluneelta kuin termi “slow fashion” joskus tuntuukin, neulominen on tehnyt Kikasta tietoisemman kuluttajan. Suhde muotiin muuttuu, kun ymmärtää, miten kauan laadukkaan vaatteen tekemiseen menee. Laatuun ja käytettävyyteen keskittyy myös Kikan toinen kirja, Laine Publishingin kustantama Kutova Kika – Rennot lempineuleet. Nimi viittaa ajatukseen luottovaatteista, joita valitsee ylleen yhä uudelleen.
”Olen neulonut elämäni aikana yli sata paitaa ja takkia, mutta yhä tulee joskus tehtyä vaatteita, joita en kuitenkaan käytä. Siksi olen alkanut tarkastella sitä, miksi näin on.”
Kika toivoo, että hänen tekemisiään leimaisi tietynlainen keveys ja lähestyttävyys. Hän haluaa murtaa myyttiä siitä, että neulomisessa kaiken pitäisi olla täydellistä. Kika vilauttaa käsissään olevan paidan nurjaa puolta, jossa langanpäät on yksinkertaisesti solmittu yhteen.
”Ihmiset helposti ajattelevat, että on pakko noudattaa tiettyjä sääntöjä vaikka lankojen päättelyssä. Totta kai tiedän, että on hienompiakin tapoja, mutta itse olen malttamaton ja tämä toimii”, Kika miettii. ”Neulomiseen ei pitäisi liittyä suorittamista tai pelkoa. Toivon, että ihmiset alkaisivat vain tehdä ja kokeilla. Liika varmistelu pois!”
TEKSTI: MAIJA KANGASLUOMA
KUVAT: JUKKA HEINO
Pidempi versio jutusta on julkaistu Laineen numerossa 23.
