Neulemuotia muumien innoittamana – näin syntyi Meren taju
Nuuskamuikkusen inspiroima kaulahuivi, muumien pehmeistä muodoista ideansa saanut palmikkoneule ja Tove Janssonin maalarintakkia muistuttava paita – esimerkiksi tällaisia neuleohjeita löytyy Laineen tämän syksyn kenties odotetuimmasta neulekirjasta. Meren taju – 23 lumoavaa neuletta muumien maailmasta tulkitsee Janssonin luomia, rakastettuja muumeja uudella tavalla: luomalla niistä modernia ja kiinnostavaa neulemuotia. Kirjan ohjeita ovat inspiroineet paitsi muumikirjojen ikoniset hahmot, myös Janssonin taiteilijuus ja elämäntyyli.
Muumiaiheisia neuleita on suomalaisessa neulemaailmassa nähty ennenkin, mutta Laineen perustajan ja luovan johtajan Jonna Helinin ajatuksena oli alusta asti tulkita muumeja laajemmin – ei niinkään tehdä muumikuvioisia kirjoneuleita, vaan heijastaa muumien filosofiaa ja Tove Janssonin rohkeutta kulkea omia polkujaan.
”Ja totta kai kaikkea ohjasi Laineen halu luoda ajatonta, käytettävää ja kestävää neulemuotia. Kirjaa suunniteltaessa luin paljon teoksia Tove Janssonista, ja niiden kuvista ymmärsin, että hän on ollut myös kiinnostava pukeutuja. Sekin toi uuden ulottuvuuden kirjaan”, Helin kertoo.
Ammennettavaa lapselle ja aikuiselle
Ensimmäinen muumitarina – Muumit ja suuri tuhotulva – ilmestyi vuonna 1945, joten tänä vuonna muumit viettävät 80-vuotisjuhlavuottaan. Vuosikymmenten aikana muumikirjoja on ehditty kääntää yli 60 kielelle, ja Tove Janssonista on tullut luetuin suomalainen kirjailija maailmalla.
Muumiaiheisen kirjan tekeminen tuntui Jonna Helinistä merkitykselliseltä myös siksi, että muumeilla on ollut hänen omassa elämässäänkin tärkeä rooli. Jo lapsena Jonna luki mustavalkoisia muumisarjakuvia ja samastui Pikku Myyn kipakkaan hahmoon, ja kun Muumilaakson tarinoita -animaatiosarja ensiesitettiin televisiossa 1990-luvulla, teini-ikäinen Jonna käpertyi sohvannurkkaan katsomaan sitä pikkusiskonsa kanssa. Nykyään Jonnalta löytyy jopa Nuuskamuikkus-tatuointi.
”Muumi-kirjoista on aikuisenakin löytynyt asioita, jotka puhuttelevat syvästi. Minua on lohduttanut esimerkiksi Tuu-tikin lause Taikatalvi-kirjasta: ’Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi’”, Jonna kertoo.
Tove Janssonin omakuva Muumien kanssa. © Moomin CharactersTM<
Monilahjakas suunnannäyttäjä
Tove Jansson kasvoi boheemissa taitelijaperheessä: hänen hänen ruotsalainen äitinsä Signe Hammarsten Jansson oli kuvittaja ja hänen suomenruotsalainen isänsä Viktor Jansson kuvanveistäjä. Tove itse oli monipuolisesti lahjakas kuvittaja ja taidemaalari, joka opiskeli taidetta Tukholmassa, Helsingissä ja Pariisissa.
Tove Jansson on ollut merkittävä hahmo myös LGBTQ-yhteisölle. Vaikka hän ei ollut aktivisti tai juuri avannut yksityiselämäänsä, hän eli avoimesti parisuhteessa naisen kanssa aikana, jolloin homoseksuaalisuus Suomessa oli vielä laitonta. Monet suomalaiset muistavat myös, kuinka Jansson saapui vuoden 1992 Linnan juhliin yhdessä elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa, tiettävästi juhlien historian ensimmäisenä naisparina.
Myös muumikirjoista voi löytää viittauksia queer-teemoihin. Tiuhti ja Viuhti edustavat Tovea ja tämän entistä rakastettua, teatterinjohtaja Vivica Bandleria, ja Muumilaaksosta löytyy myös hahmoja, joiden sukupuolta ei ole tarkkaan määritelty: esimerkikiksi hemulit voidaan nähdä sekä maskuliinisina että feminiinisinä.
”Kun ajattelee, missä ajassa Tove on toiminut ja miten omannäköistään elämää hän on silti viettänyt, se saa arvostamaan häntä entistä enemmän. Juuri nyt tuntuu myös tärkeältä nostaa esiin voimakkaita naisia, kun maailmalla naisten oikeudet ovat monin tavoin uhattuna”, Jonna Helin miettii.
Tove Jansson on Klovharun. © Per Olov Jansson
Meritunnelman tallennusta
Muumien lisäksi Meren taju -kirjan keskeinen elementti on vapaana vellova meri. Meri on vahvasti läsnä Janssonin työssä, kuten Muumipappa ja meri -tarinassa ja Kesäkirja-romaanissa, joka lienee Janssonin tunnetuin aikuisille suunnattu työ. Siksi Jonna Helin halusi tuoda meren mukaan myös neulekirjaan, nimeä myöten.
Jonnaa ovat viehättäneet esimerkiksi Tovesta ja Tuulikki Pietilästä pariskunnan Klovharun mökillä Suomenlahdella otettut valokuvat. Sama tunnelma halutiin vangita kirjan upeisiin neulekuviin, joista vastasivat Jonnan itsensä lisäksi valokuvaaja Riikka Kantinkoski. Kuvat otettiin Örön linnoitussaarella Saaristomerellä.
”Kuvauspaikka vahvisti konseptia upeasti: koko se ympäristö, meren mahti, äänet ja tuoksut. Elokuun lopulle osui vielä lämpimiä päiviä, ja meren siloittamat, lämpimät kalliot laittoivat oman mielikuvitukseni liikkeelle: näin mielessäni, kuinka Pikku Myy kurkistaa kallion raosta tai Tiuhti ja Viuhti juoksevat rannalla”, Jonna kertoo.
”Olen itse järvi-ihminen, ja meri on tuntunut elementtinä liian isolta, pelottavaltakin. Örössä muumien ja Toven läsnäolo teki merestäkin lempeän.”
Inspiraatiota kansainväliselle yleisölle
Meren taju -kirja ilmestyy sekä suomeksi että englanniksi nimellä The Art of the Sea: 23 Knitwear Designs Inspired by the Moomins, ja sen tekijäkaarti on kansainvälinen. Kirja sisältää neuleohjeita 18 suunnittelijalta eri puolilta maailmaa – mukana on monia tunnettuja nimiä, kuten suomalainen Sari Nordlund, tanskalainen Karoline Skovgaard (Aegyoknit) ja englantilainen Charlotte Stone.
Jonna toivoo, että Meren taju -kirjan pariin löytäisivät niin suomalaiset neulojat, joille muumit ovat lapsesta asti tuttuja, kuin kansainväliset neulojat, joille se voi olla ensikosketus Tove Janssonin maailmaan.
”Toivoisin, että neulojat saisivat kiinni kirjan välittämästä vapauden tunteesta; pysähtyisivät kuvien äärelle, löytäisivät muumien satumaisuuden ja antaisivat mielikuvituksensa lentää.”
Tove Jansson Pellingessä. © Per Olov Jansson
Teksti: Maija Kangasluoma
Kuvat: Jonna Helin, Rikka Kantinkoski, Per Olov Jansson, Eva Konikoff
Lähteet: moomin.com, tovejansson.com, meillakotona.fi, pellingehembygdsforening.fi.
Tutustu: